tiistai 1. syyskuuta 2015

Normipäivä

Olen lueskellut monesta blogista mukavia "meidän päivä"-postauksia ja ajattelin rustata sellaisen nyt itsekin. Koska erikoisista ja tapahtumarikkaista päivistä tulee räpsittyä kuvia helpommin, valitsin taltioinnin kohteeksi tällä kertaa hyvin tavallisen arkipäivän. Viime viikon maanantai oli "normipäivä", kutakuinkin tällainen:

06:40 Peiton alta alkaa kuulua maiskuttelua, pikkukädet ovat löytäneet suuhun. Vauva on herännyt hamuilemaan aamupalaa ja imuttelee hyvällä ruokahalulla itsensä takaisin tainnoksiin. Torkahdamme molemmat hetkeksi.

07:15 Isosiskon huoneen ovi käy ja kuulen kuinka unirätti laahaa pitkin olohuoneen lattiaa. Uniset askeleet pysähtyvät makuuhuoneen ovelle. Kömmin reippaasti pystyyn ja olen herääjää ovella vastassa, suljemme oven hipihiljaa ja jätämme vauvan jatkamaan uniaan. Vaihdamme aamuhalit ja yölliset kuulumiset; kysyttäessä esikoinen kertoo nähneensä unta porkkanoista.

07:20 Lastenohjelmat päälle ja silmät auki. Isi lähtee koiran kanssa ulos, pakkaamme isin eväät ja laitamme aamupalaa. Kuuntelen hampaita kiristellen lastenohjelman Kaapon vikisevää ääntä, mutta koitan nauttia taustalla leijailevasta hiljaisuudesta. Tänä aamuna kukaan ei ole vielä kiljunut, itkenyt tai inissyt turhaan. Paitsi Kaapo.

07:45 Toivotamme isille mukavaa työpäivää ja huiskutamme keittiön ikkunasta. Sammutamme Kaapon, sillä koitamme ryhdistäytyä ja pitää tarkemmin kiinni taaperon järjellisistä ruutuajoista. Istumme pöydän ääreen aamupuurolle, joka taisi vahingossa jäädä vähän raa´aksi. Kasvava pikkuihminen vaatii kuitenkin mahaansa täytettä sellaisella tarmolla, että päätän uskaltaa kokeilla meneekö tahaton, mutta muodikas (puoli)raakapuuro alas. Se uppoaa naurettavan helposti. Närpin omaa kokkareista annostani ja taaperon syötyä vaihdan lautaselleni vaivihkaa muroja. Piirrämme paperille pupun, Hello Kittyn ja liudan numeroita. Keskustelemme päivän suunnitelmista ja taapero ilmoittaa, että menee kerhon sijasta mielummin kouluun. Tuolla numerotuntemuksella ja oppimisen riemulla se olisi kohtapuolin ihan oikea paikka minunkin mielestäni.



08:20 Aamupesut, hammastahnapärkeiset sylkemisharjoitukset ja vaatteiden valinta. Vauva nukkuu edelleen, päänsisäinen "jes". Itselle pikameikki ja hiukset sykkyrälle. Taapero levittää leikkiruuat pitkin oman huoneensa lattiaa - eiku kappas, oman huoneen, olohuoneen ja keittiön lattioita. Äiti tarkistaa pikaisesti sosiaalisesta mediasta mitä yön aikana on tapahtunut.

08:50 Vauva muistuttaa olemassaolostaan ja alkaa jokellella suljetun oven takana hyväntuulisena. Isosisko jättää sipulit ja maissit niille sijoilleen ja säntää makuuhuoneeseen katsomaan pikkusiskoaan. Pötkötämme kaikki hetken isossa sängyssä ja nauramme vauvan hassuille ilmeille.



09:00 Vauvan aamupuuhat, isosisko noutaa vaipan, bodyn ja talkin. Vauva ruokailee, taapero seurustelee kanssamme hetken ja sinkoaa sitten omille teilleen.

09:20 Vauva on valmis ja kartanon länsisiivessä on hiukan liian hiljaista - myöhemmin iltapäivällä pyyhin värikynän jälkiä pöydästä, noukin kaukosäätimen patterit sohvan alta ja korjaan piilotetut meikit takasin paikoilleen.

09:25 Tsekkaan, että meillä on kassissa kaikki tarvitsemamme mukana (vaipat, vesipullo ja kilarieväät takasintulomatkalle ovat tärkeimmät.) Isommalle päälle kengät ja lakki, pienemmälle huppari ja lakki. Itselle kengät jalkaan, vauva reppuun ja karavaani kohti vaunuja. Toimin omasta mielestäni nanosekunnissa, silti kaikilla on aivan liian kuuma ja kitinä on ulko-oven kohdalla yltymässä seuraavalle levelille. 

09:30 Byebye petaamattomat pedit, jumahtanut puurokattila ja lattialla pötköttävät muoviset munakoisot. Ovi kiinni ja melkein juoksuaskelin ulos. Ulkona paistaa, ahdistunut rääkyminen vaimenee heti. Ah, me selvittiin!

09.31 Eiku hei, missä mun puhelin?! Heitän ilmaan pikaiset ukaasit ja jätän taaperon ja vaunut ulos ja ryntään vauva repussa sisälle hakemaan unohtuneen puhelimen. Onneksi pää on hartioissa kiinni, saattaisin muuten joutua noutamaan senkin. Palaamme silmänräpäyksessä, taapero vilkuttaa vaunuista - takapuoli ja jalat hyvää vauhtia tulossa vaunuista pois. 

09:32 Lähdemme reippaasti kohti perhepuistoa. Matkaa on maksimissaan pari kilometria, luultavasti vähän alle. Bongaamme matkalla perhosia, oravia, muurahaisia ja paljon muuta. Taaperoinen morjestaa kaikki vastaantulevat koirat ja niiden ulkoiluttajat. Vauva imee itseensä havisevien puiden kuiskauksia ja nukahtaa sitten rinnalleni.





09:45 Saavumme kerhon pihalle. Taapero painelee ulkovarastoon hakemaan hiekkaleluja, minä parkkeeraan vaunut ja menen tervehtimään lastentarhanopea ja muutamaa muuta reipasta puistoon ehtinyttä äitiä. 



9:45 ja 11:45 välillä vauva herää kerran syömään, tissibaari palvelee ulkona ihanasta säästä ja mukavasta juttuseurasta nauttien. Esikoinen viipottaa pää kolmantena jalkana kavereiden perässä keinumaan, hiekkalaatikolle ja liukumäkeen. Joku ajaa potkumopolla varpailleni ja saa hymyhuulista noottia liikennesäännöistä. Tarjoilen isommalle pikkutyypille vettä ja katselen sen onnellista touhotusta, hulavanteen pyöritys näyttää teknisesti edistyneen viime kerrasta. Vaihdan kanssaihmisten kanssa tarinoita viikonlopusta ja puhdistan aurinkolasit miettien montako viikkoa niiden sesonki mahtaa vielä kestää. Käyn vessassa kantorepun ja vauvan kanssa, huomaan että olen kehittänyt tekniikkaa mukavasti - vähintään yhtä paljon kuin taapero vannehommissa. 

11:50 taapero keksii, ettei ole vielä ehtinyt muovailla taikataikinaa. Minä katsahdan kelloa ja mietin mikä huuto tulee jos ehdotan kotiinlähtöä juuri nyt. Niinpä en ehdota. 




12:05 Mietin mikä huuto ennen pitkää tulee, jos en pian toteuta kotiinlähtöä, pikaista lounasta ja päiväunille laittoa. Katselen innokkaasti taikinapalloja pyörittäviä sormia ja totean mielessäni, että kerrankos sitä.

12:20 Huomaan jääneeni suustani kiinni. Lahjon lapsen omenalla kieseihin ja starttaamme ripein askelin kotimatkalle. 

12:30 Kiikutan vauvan sisälle ja kiiruhdan hakemaan vaunut ja taaperon - taas on peräpää ehtinyt jo vaunuista alas. Sisällä lämmitämme edellisen päivän päivällisen rippeet, syömme ja vaihdamme märät kuiviin. Lattialle aamulla räjäytetty lelukori palvelee iloisesti pienen hetken ja vauvakin saa syödäkseen.

13:10 Laitan vauvan pötköttelemään leikkihuoneen lattialle helistinten ja pehmoeläinten kanssa. Silitän muutaman minuutin isompaa pampulaa ja kuulen pian hennon kuorsauksen. Vauva kainalossa painan tyytyväisenä oven kiinni.


13:20 Vaapuska viihdyttää itseään sitterissä sillä välin kun minä tyhjennän astianpesukoneen, kerään vaatteita sieltä täältä ja laitan pyykkiä pyörimään. Pikaisen siistimisen jälkeen haen jemmasta muutaman keksin ja nautiskelen ne hampaattoman naurun tahdittamana. Sitten pikkumimmi kaipaa taas maitoa ja sitä saa mitä tilaa. Kömmimme makuuhuoneeseen pötköttelemään. Torkahdan hetkeksi - luultavasti jo ennen vauvaa.




14:40 Virkoan pikakoomasta. Tyypit nukkuu edelleen ja hymyilen autuaasti hiljaisuudelle. Luen muutaman blogitekstin, selailen Facebookin, Instagramin ja Pinterestin. Lueskelen ja ruokin silmiään raottavan vauvan uudestaan.

15:30 "Äitiiii!" kuuluu lastenhuoneesta ja vaativat askeleet suunnistavat makuuhuoneeseen. Kampean itseni pystyyn ja jätän vauvan jatkamaan kauneusuniaan. Taapero saa pienen välipalan ja auttaa minua ruuanlaitossa. Multitalentteina ruuanlaitto, laulaminen, piirtäminen ja astiakaappien uudelleenjärjestely samanaikaisesti ei ole homma eikä mikään.

16:15 Isin auto ajaa pihaan. Taapero hylkää minut, värikynät ja muovikipot ja siirtyy isin kanssa aiheuttamaan meteliä toisaalle. Vauva herää taaperon ilonkiljahduksiin ja kiikutan sen maitohuikan jälkeen nauttimaan siskon ja isin seurasta.

16:45 Syömme - kaikki paitsi vauva, joka viihdyttää meitä lattialla pötkötellen ja lelujaan järsien. Ruuan jälkeen keittiö saatetaan säädylliseen kuosiin. Jossain joku juoksee matot rullalle ja huokaan äänileluista puuttuville volume-nappuloille. Kerään ne patterit sohvan alta ja rapsutan värikynää pöydänjaloista.

18:05  Valmistaudumme uloslähtöön. Eli muut jatkavat sitä mitä tekivätkin ja minä katson lapsille päällepantavaa. Demokraattisesti hoidamme pissatukset ja vaipanvaihdot. Vauva reppuun, koira hihnaan ja taapero aiheuttamaan aivan liian kovaäänistä melusaastetta rappukäytävään. Siirrämme äänekkään laumamme viimein pihamaalle. Suuntaamme lähimetsään nauttimaan ilta-auringosta ja tahraamaan kädet mustikoihin. Pihalla isi ja isosisko ottavat vauhtikisaa ja hyppivät keinuista. Koira tekee selvää kepistä, jonka uuvuttamana se pötköttelee pihanurmella. Vauva saa maitoa narisevassa pihakeinussa, äitiä ei tällä erää narisututa lainkaan.






19:20 Leikkiä, vanhempien vuorottelua koneella ja lastenhuoneessa. Pesukoneeseen unohtuneet pyykit kuivumaan, iltapalaa ja iltapesuja."Maista tästä sikko", sanoo isompi ja työntää kattilanreunan vauvan huulille. "Äiti osaa leipoa" ilahduttaa minua kovasti, vaikka keräänkin pöydästä kaupan valmiiden karjalalanpiirakoiden jämät. 





21:00 Isompi tirriäinen hiljenee omaan sänkyynsä juostuaan ensin raportoimassa kärpäsistä, omasta ja nuken vessahädästä, janosta ja halien tarpeesta. Pikkutirriäinen nauttii yksinoikeudella valveillaolosta. Äiti ja isi dataavat, syövät iltapalaa ja tekevät sirkustemppuja vauvan viihdyttämiseksi.

22:40 Vauva nukahtaa yöunille ja "oma aika" voi alkaa. Kerään kämpän valloittaneet lelumaissit, -perunat ja -kaalit ja totean olevani ihan valmis sänkyyn itsekin. Hiippailen vauvan viereen ja mietin, että oli hyvin tavallinen, mutta kiva päivä. Mukava ummistaa silmät ja herätä huomiseen, tavalliseen tai tavattomaan, kuka tietää.

(Kuvat ovat muutamalta päivältä (sellaisilta tavallisen maanantain kaltaisilta kuitenkin), koska jollei sanomattakin jo selvää, äitipää ei vaan kykene kaikkeen. )