lauantai 15. joulukuuta 2012

Mihin riennät aika?



Jännää on se, että "olisipa jo" alkaa hiljalleen kääntyä siihen päinvastaiseen mantraan: "ei kai ihan vielä, eihän?" Käsittämätöntä, että noin joka kolmas päivä on perjantai. Ensi viikolla on maailmanloppu aatonaatto, heti pian vaihtuu vuosi, tammikuussa kolme viikkoa töitä ja sitten äitysloma. SIIS MITÄ, yhteensä neljä vaivaista työviikkoa ja sitten aika käynnistellä aivan uudenlainen ura?!

Jospa pysäytettäisiin se hetkeksi, ihan vain että pysyn varmasti perässä. En tiedä mitä kaikkea tässä pitäisi ehtiä (ja totta puhuakseni en uskalla edes ajatella, viisarit kai vain kiihdyttäisivät tahtiaan) mutta pitäisikö nyt olla jotenkin valmiimpi kuin kuukausia takaperin ja entä jos ei ole ihan varma onko? Niin, se juoksee silti. 

Tällä viikolla neuvolassa kuvun (kohdunpohjaksi taisi lääkäri sitä nimittää) korkeudeksi rustattiin 25 senttiä ja lapsemme painoksi 1140 grammaa. Sekin kuulostaa jo niin paljolta, alkujaan muutaman gramman pikkuruinen katkarapu kiipeilee nyt keskikäyrillä. Vai kroolaileeko se - on ainakin missä polskia. Vettä on siis edelleen ihan normaali määrä eikä kontrollin tarvetta enää ole. Tapaamme mukelon ehkä seuraavan kerran syntymäpäivänä, oh my! 

Tammikuussa menemme pariin otteeseen perhevalmennukseen. Sen tarjoaman annin suhteen olen jostain syystä aika skeptinen...voiko joku täysin vilpittömästi kokemuksesta kertoa, että siitä on ollut oikeasti hyötyä? Vuoden alusta vaihtuu myös neuvolatäti, mikä ei oikeastaan hetkauta juuri tippaakaan (tämä on varmasti blogihistoriani kyynisin kappale ikinä, sori! :D) Jos saa toivoa, niin vähän sellaista reippaampaa työotetta, pikkuisen huumoria ja elämäniloa peräänkuuluttaisin seuraavalle tädille. Eikä niin haittaa vaikkei olisi täti-ikäänkään ehtinyt. 

Ja jos toivehanat on nyt kunnolla auki, niin rakas lapseni, käännythän pian raivotarjontaan. Ehdoin tahdoin en ilmoittaudu vapaaehtoiseksi perätilasynnyttäjäksi enkä myöskään kinua leikkauspöydälle, en! Joulupukki, sinuakin muistan toiveillani: Bodyshopissa on sellaista ihanaa kaakaovoita, jonka sanotaan muun muassa ehkäisevän raskausarpia. Olinpa kuinka sinisilmäinen tahansa, tahtoisin purkillisen sitä. Kiitos. 



5 kommenttia:

  1. valmennuksessa kannattaa ehkä kysellä sairaalassaolo kysymyksiä, jos niitä on ja kivunlievitysmahdollisuuksista, ni tietää edes että mitä vaihtoehtoja on ja millasia ne on. ehkä kandee kysyä, että mitkä on todettu hyväksi.. :) aika normisettiä valmennus meillä ainakin oli, mut eipähän tarvi ku ne kaks kertaa käydä. :) mulla oli bodyshopin kaakaovoi ja läästin sitä viikolta 7 loppuun asti vähintään jokatoinen pvä... mulla se ei auttanu ollenkaan, mut jokainen on erilainen. :) ei siitä ainakaan haittaa voi olla! kannattaa kokeilla. :)
    anne

    VastaaPoista
  2. Joo, kysytään varmasti kaikkea ja koko ajan :D Kiitos vinkistä! Pukki toi kaakaovoita (kahdenlaista...ehkä siitä myöhemmin), kyllä se ainakin jättää ihon kivan pehmeäksi jos ei muuta. Milloinkohan niitä arpia alkaa tulemaan jos on tullakseen? Varmaan hirveen yksilöllistä riippuen mahan kasvutahdista yms. mutta ihan vasta lopuksiko, vikoilla viikoilla vai milloin? :)

    VastaaPoista
  3. mulla tuli muutama heti alussa (ku maha alko hiukan kasvaa) ja sit joskus viikolla 30 (plus-miinus 10 vkoa) tajusin, että hitto mullahan on maha ihan tiikeri. :D Mulla sen myrkytyksen takia tuli niin paljon sitä nestettäkin, et lopussa paino nousi kilon per viikko. :O anne

    VastaaPoista
  4. Vieläkö ajattelit kirjoittaa blogia??

    VastaaPoista
  5. Kyllä, kiitos ikävöinnistä ;) Jään äippälomalle TÄNÄÄN! Ja lupaan aktivoitua blogin kanssa asap!!!

    VastaaPoista