keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Helpotus ja huoli

Hiukan on kiirettä pidellyt. Jos me nyt vaikka saatais viimein tuolle isikokelaalle ammatti! Vielä en uskalla huokaista, paitsi vähän: PHUUUUUUUUUUHHH! Molotovin coctail korvien välissä, kroppa myötästressistä tutisten ei ole ollut aikaa turhia murehtia tai märehtiä. Nyt odotan vuosisadan hedaria ja sadan vuoden unta, autuutta. 

Ehkä viimeksi sorruin liiaksi arvuutuksiin (pidän vaan teitä älykkäinä), nyt lupaan olla suorasukaisempi. No niin: meillä oli siis rakenneultra ja siellä näkyi melko varmasti häpyhuulet (valitan, se täti käytti juuri tuota sanaa). Empiirinen tutkimukseni osoittaa, että sormustesti on vedenpitävä, tietäkää se. ;) Siellä näkyi myös kasapäin sormia ja varpaita, nätti sydän (en keksinyt itse, ultratäti totesi tämänkin),  aivot, rakko ja mitä kaikkea. Tai siis jotkut olivat näkevinään, mä en kyllä oikein taaskaan meinannut osata rakentaa siltaa kuvan ja lapsen välille. Tyyppi on jo niin iso, ettei sitä oikein meinaa saada enää kerralla kuvaan. Ihan kahjoa, miten niin pieni voi muka olla niin iso! 

Liikaa ei ole tarvinut leijua kuitenkaan. Meidän pikkutyypin uima-altaassa on vähän niukanlaisesti vettä. Riittävästi, mutta normaalin alarajalla. Vielä. Vieläkö ensi viikolla ja ensi kuussa? Entäpä ensi vuonna? Maaliskuuhun on valtavan pitkä aika. Ollaan siis rakenneultran jälkeen päästy moikkaamaan typyä (älkää sitten syyttäkö mua jos sillä onkin kivekset!) jo kertaalleen ja ensi viikolla päästään taas. Päästään tosiaan, niin mä sen koen. Kunnon lääkärit, kunnon laitteet ja kunnon hillomunkit. Kumpikaan lääkäreistä ei muuten sanonut tutkimuksen päätteeksi, että "mä en nyt oikein löydä noita munuaisia, mutta siis kun mä olen VAAN hoitaja, parempi että lääkäri kattoo vielä, kyllä ne varmaan siellä on..." Kyllä oli ultrahoitsun sanaan helppo luottaa (niin muuten, häpyhuulet tai pallit, ei oo iso ero jos kattoo silmät ummessa?!) Ja älkää peljätkö, en mä sitä tylyttänyt näin, kunhan teille purnaan ja puhisen, jotta pystyn taas vääryyttä kohdatessani tukkimaan suuren suuni. Kiitos ja anteeksi. :) Nyt siis kontrolleissa käydään tarkistelemassa, että nestettä piisaa. Viime viikolla sitä oli saman verran kuin edellisellä. Mikä on siis hyvä. Lapsiveden määrä voi siis vaihdella, eikä sitä oikein edes kuulemma tiedä, miksi toisilla on vähän ja toisillla liikaa. Pitää seurailla tilannetta.

Sanomattakin kai selvää, että pikkuhuoli (tai karsea epävarmuus, miten sen nyt ottaa) on muuttanut asumaan jonnekin varpaiden ja kakshaarasten välimaastoon. Toisaalta hyvä opetella elämään sellaisenkin tunteen kanssa, lapsihan tarkoittaa muutenkin kutakuinkin painonsa verran vastuuta, ei se huoli tästä varmasti yhtään vähene. Ikinä. On vaan opittava hyväksymään se fakta, että joihinkin asioihin omat vaikutusmahdollisuudet on noinapaut pyöreät nolla. 

Mieli on kuitenkin aika tyyni ja fiilis hyvä. Nautin täysin rinnoin (kai kaikki imettävät äidit käyttää tuota joka lauseessa?) meidän elosta. Esim. superihanista nettikaupoista! Miksei kukaan ole aiemmin kertonut ettei todellakaan ole pienintäkään järjenhäivää mennä merta edemmäs kalaan tai jos tuokaan kielikuva ei oikein natsannut, niin Stockalle mummojen tönittäväksi, kun voi keinuttaa läppäriä mahan päällä, klikkailla kamaa sähköiseen ostoskoriin ja hyristä tyytyväisyyttä?! 

Onko muka jotain (ällö)söpömpää, hä?

Niin ja kungfu-mestarin mojautukset tuntuu välillä jo mahan päällekin! Hyrrrhyrrr, nautimme.


6 kommenttia:

  1. Hei, aikas Ihana norsuasu kungfu-mestarille! Kaunissydämiselle neidolle mahdollisimman riittoisaa polskintaa toivoen <3 Hyvä, että teitä tarkkaillaan säännöllisesti, saa siitä ainakin sellaisen helpotuksen, että asiantuntijat pitävät huolta voinnista (epämääräiset analyysit pysyköön kaukana!). Mutta on varmasti huoli silti koko ajan kuitenkin toisen olosta; karhun kokoinen hali!

    VastaaPoista
  2. Ihanaa että potkut tuntuvat jo mahan ulkopuolellekin, tahtoisin ne tuntea! Voimia ja lepoa! Olette mielessä! m

    VastaaPoista
  3. Mistä nettikaupasta toi body on? Aivan ihana. Ja ihana olet sinäkin. Tsemppihaleja!! Toivottavasti nähdään pian.

    Terhi

    VastaaPoista
  4. Elefantin kokonen takasi! Koitetaan relailla kyllä. Ja mustaki body on ihana, ostin toisenkin aivan syötävän ja sitten vähän muutakin ja sitten vielä jotain ja...:D Toi body on tuolta: http://www.miniq.fi

    Kiitos viesteistä, olette kivoja ♥

    VastaaPoista
  5. Blogisi tarjoaa niin nautittavaa luettavaa, että olet ansainnut blogimaailman tunnustuksen, jonka voit noutaa blogistani. =)

    VastaaPoista